RAVINTEET KIERROSSA

Ravinteet jätteissä

Ravinteet jätteissä eivät ole varsinaisesti jätteitä, jotka kohtaavat elinkaarensa päätöspisteen, vaan ravinnevirtoja. Ravinnevirrat pitää saada uudelleen käyttöön, jotta ravinteiden kierrätys toimii.

Biojäte

Biojäte on eloperäistä ainesta, joka maatuu ajan kuluessa. Biojäte on kosteaa, orgaanista ainesta, minkä vuoksi se voidaan kompostoida. Biojätteeksi luetaan esimerkiksi pilaantuneet ruoat, vihannesten ja hedelmien kuoret sekä kahvinporot.

Biojätettä syntyy yksistään ruokahävikkinä Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikin ehkäisyyn on monia malleja, mutta keskeisin on parempi ruokaostosten suunnittelu ja hankittujen elintarvikkeiden mahdollisimman tehokas käyttö ruuan valmistuksessa.

On myös tärkeää osata lajitella jätteet oikein. Biojätteestä päätyy sekajätteeseen jopa 60%. Sekajätteet hyödynnetään energiaksi polttamalla. Sekajätteen seassa oleva märkä biojäte aiheuttaa ongelmia jätteenpolttolaitoksella. Lajitellun biojätteen kompostoinnilla voidaan tuottaa multaa viherrakentamiseen tai mädätyksen avulla biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi.

Opi lisää kotitalouksien kompostoinnista:

Jätevesi

Kukin suomalainen käyttää reilun 120 litraa vettä joka päivä. Vesi on hyödyke, jota vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen jokaisena hetkenä vuoden ympäri. Käytetty vesi päätyy viemäriin ja viemärin kautta puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Jäteveden koostumus riippuu siitä, mistä jätevesi on peräisin. Jätevesi sisältää esimerkiksi kiintoainesta, eloperäistä ainesta sekä fosforia ja typpeä.

Puhdistettu jätevesi johdetaan takaisin vesistöön. Suomessa asuu lähes miljoona ihmistä viemäriverkostojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä viemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä on huolehdittava itse jätevesien käsittelystä. Suomessa yhdyskuntien jätevedet ovat viiden suurimman vesistökuormittajan joukossa. Jätevesienkäsittely on tehostunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Typen poistaminen jätevedestä on edelleen haasteellisempaa kuin fosforin ja orgaanisen aineen poistaminen.

Vaikka tilanne on hyvä, vesiensuojelua on silti tehostettava. Jokaisella yli 100 asukkaan jätevedenpuhdistamolla on ympäristölupa, jossa käsittelyvaatimukset on asetettu paikallisten olosuhteiden perusteella. Puhdistamon toimintaa, puhdistustulosta sekä purkuvesistön tilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailun tuloksista raportoidaan viranomaisille.

Jätevesien käsittelyssä syntyy puhdistetun jäteveden lisäksi lietettä, joka on käsiteltävä. Liete sisältää osan jäteveteen liuenneista ja suuren osan kiintoaineeseen sitoutuneista ravinteista, orgaanisista ja epäorgaanisista haitta-aineista.

Puhdistamolietteet muodostavat yhteiskunnassa merkittävän ravinnevirran. Ruoan tuotannon turvaamisen ja vesiensuojelun kannalta erityisesti fosforin kierrätys puhdistamolietteestä ruoantuotantoon on keskeistä. Ravinteita ei ole vara hukata, koska ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin nykyään pystytään tuottamaan.

Nykyisin yli 40 % puhdistamolietteistä käytetään maataloudessa, ja viherrakentamisen osuus oli lähes 50 %. Lietteen hyödyntäminen maataloudessa on vähentynyt ja vaikeutunut, koska useat elintarviketeollisuuden yritykset ovat kieltäytyneet ottamasta vastaa puhdistamolietteellä lannoitettua viljaa. Elintarviketeollisuudella on huoli lietteen sisältämien mikromuovien ja orgaanisten haitta-aineiden, kuten lääkeaineiden, jäämistä.

Jätevesilietteen hyödyntämistä lannoitteena tutkitaan ja uusi lietteen hyödyntämistapoja on kehitteillä. Jätevesienkäsittelyyn liittyvien ravinteiden kierrätyksen innovaatioita syntyy runsaasti sekä meillä Suomessa että muualla maailmassa.

Perehdy jätevedenpuhdistamon toimintaan oheisten esitysten avulla:

Kuivakäymälä

Käymäläjäte ei ole jätettä, vaan tuotosta, jota tarvitsemme kipeästi! Kuivakäymälä on näppärä tapa huolehtia sanitaatiosta ja samalla kerätä ravinteet talteen. Nykypäivänä kuivakäymälä voi olla paljon muutakin kuin perinteinen huussi ja kuivakäymälöitä rakennetaan nykyään muuallekin kuin vapaa-ajanasuntoihin. Kuivakäymälät voivat muistuttaa ulkonäöllisesti täysin perinteistä vesivessaa. Kuivakäymälän etuna vesivessaan verrattuna on kuitenkin pinta- ja pohjavesien suojelu sekä puhtaan veden säästö ja ravinteiden keräys. Kompostoimalla kiinteää käymäläjätettä ja vanhentamalla käymälänesteet saadaan niissä olevat ravinteet hyödynnettyä maanparannusaineena sekä lannoitteena. Typpilannoitteiden valmistus kuluttaa energiaa ja maapallon fosforivarannot ovat ehtymässä, joten ravinteiden kierrätys on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Vesivessasta ravinteet huuhtoutuvat jäteveteen. Suomessa jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla ennen luontoon päästämistä, mutta maailmanlaajuisesti edelleen yli 70 % jätevesistä päästetään käsittelemättöminä vesistöihin. Liiallinen ravinnekuorma rehevöittää vesistöjä.

Kuivakäymälällä on jätevedenkäsittelyjärjestelmistä pienin hiilijalanjälki ja fosforikuormitus. Kuivakäymälässä virtsasta ja ulosteesta saadaan turvallisesti eroteltua ravinteet lannoitekäyttöön. Kompostoiva kuivakäymälä nimensä mukaisesti kompostoi ulosteen ravinteikkaaksi mullaksi tai uloste voidaan siirtää erilliseen kompostoriin jatkokompostoitavaksi. Erotteleva kuivakäymälä erottelee virtsan heti istuimessa, jolloin virtsa on käytännössä steriiliä. Virtsassa on ennen kaikkea typpeä.  Muutaman kuukauden seisottaminen suljetussa astiassa (esim. kanisterissa) antaa virtsan tekeytyä harmittomaksi, jolloin se on erittäin tehokasta, turvallista ja käyttökelpoista lannoitetta. Virtsa on paras ja kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa oleva typpilannoite. Virtsa on siis keltaista kultaa! Fosfori taas on hupeneva lannoitteiden raaka-aine, jonka louhiminen on kallista ja ympäristölle haitallista. Yhden ihmisen vuodessa tuottama lannoitemäärä riittää yhden ihmisen ruoan kasvattamiseen! Käymäläkompostissa fosfori on kasveille käyttökelpoisessa, hitaasti liukenevassa muodossa.

Kuivakäymälä on siis oiva ratkaisu ravinteiden kierrättämiseksi. Se on paitsi vedetön, se ei myöskään välttämättä tarvitse energiaa toimiakseen. Kuivakäymälöiden avulla saadaan ravinteet kasvien hyötykäyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä. Samalla säästetään kustannuksia ja energiaa, kun niitä ei kulu jätevedenpuhdistusprosesseihin.

Opi lisää tussivideosta Pelastakaa fosforit, säästäkää typet

Katso myös 10 faktaa kuivakäymälöistä. Lisätietoja saat Käymäläseura Huussi ry:n kotisivuilta.

Lanta

Ravinteet, joita karja ja kotieläimet eivät ole pystyneet hyödyntämään rehuistaan, siirtyvät lantaan. Lanta ei ole jäte vaan käyttökelpoinen lannoite kasveille ja erinomainen maanparannusaine pellolle. Lantaan on usein jo karjasuojassa sekoitettu kuiviketta; turvetta, haketta tai muuta nestettä tehokkaasti imevää ainetta. Lanta voi myös olla lietelantaa, jolloin se on varastoitu nestemäisessä muodossa lietesäiliöön. Lanta levitetään peltomaahan useimmiten keväällä ennen kasvinviljelytoimien aloittamista.