RAVINTEET KIERROSSA

Ravinteet alkutuotannossa

Alkutuotannolla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta, jossa tuotetaan elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita sekä puita metsäteollisuudelle. Ravinteet ovat maa- ja metsätaloudessa keskeinen tekijä. Ravinteiden luontaista kiertoa tehostetaan lannoittamalla peltoja ja metsäalueita.

Ravinteita tarvitaan pellolla, jotta saisimme ruokaa, ja metsässä, jotta puut kasvaisivat. ​Pellolla ja metsässä kasvit ottavat ravinteita ilmasta, maaperästä, lannasta ja lannoitteista. ​Lannoitteisiin ravinteet tulevat esimerkiksi maaperästä louhimalla fosforia tai sitomalla ilman typpeä. Ravinteita myös kierrätetään, jolloin puhutaan ns. kierrätyslannoitteista. ​

Pellolta ravinto päätyy joko suoraan ihmisten syötäväksi tai ensin eläinten rehuksi. Metsässä ravinteet sitoutuvat puihin, kasveihin, maahan ja tulevat näin ihmisten hyödynnettäväksi.

Pellolla kasvatetut tuotteet päätyvät joko sellaisenaan tai jatkojalostuksen kautta ihmisen ruoaksi. Eläintuotannossa syntyy maitoa ja lihaa, jotka pääsääntöisesti toimitetaan joko meijeriin tai teurastamon kautta elintarviketeollisuuteen. ​

Kun ravinteita käytetään päivittäisiin tarpeisiimme, ruokaan, vaatteisiin tai paperiin, syntyy lähes aina ylijäämää. Kasvit ja maaperä eivät syystä tai toisesta pysty hyödyntämään kaikkia ravinteita. ​

Maataloudessa ja metsäteollisuudessa syntyy sivuvirtoja, joiden hyödyntäminen on ravinteiden kierrätyksen perusta. Ravinteita karkaa kuitenkin luontoon monin eri tavoin ja se aiheuttaa mm. rehevöitymistä.

Ruoantuotanto

Ruoantuotanto vaikuttaa aina ympäristöön. Vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Ruoantuotanto pitää maiseman avarana, mutta se vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja tuottaa aina ravinneylijäämää. Ruoantuotannossa tarvitaan paljon ravinteita, kun tavoitellaan määrällisesti ja laadullisesti korkeatasoisia elintarvikkeita. Ruoantuotannossa syntyy aina ravinnesivuvirtoja.

Opi lisää luomuperunan ja tavanomaisen perunan lannoituksesta sekä ravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä oheisista materiaaleista:

Ravinteet metsässä

Puut tarvitsevat ravinteita kuten muutkin kasvit. Puuston kasvulle tärkeitä ravinteita ovat pääravinteiksi luettavat typpi (N), kalium (K), fosfori (P), kalsium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S). Puiden tarvitsemia hivenravinteita ovat muun muassa boori (B), mangaani (Mn) ja sinkki (Zn). Kasvun tason määrää vähiten saatavilla oleva ravinne suhteessa puiden tarpeisiin. Ravinteiden puutokset aiheuttavat puustossa kasvuhäiriöitä. Ravinnepuutoksia voidaan hoitaa metsissä lannoituksilla, joita varten suositellaan puustosta otettavaa ravinneanalyysia. Analyysin avulla voidaan tarkoin määrittää metsän ravinnepuutokset ja lannoitukseen käytettävät ravinteet ja niiden määrät.

Opi lisää suometsien turvemaiden tuhkalannoituksesta ja suometsien ravinnehäiriöistä oheisista videoista: